Lyhyt katsaus historiaan

Säätiö Kiilin kotiseutumuseo merkittiin säätiörekisteriin keväällä 1968.

Säätiö Kiilin kotiseutumuseo on nimetty Siipyyssä sijainneen Kiilin kalastajakylän mukaan. Kiilin kotiseutumuseon alueella on aikaisemmin harjoitettu myös saha- ja laivanrakennustoimintaa.

Harald Teir teki aloitteen säätiön perustamisesta vuonna 1967, jolloin myös aloitettiin Franssintalon pystyttäminen. Kaikki rakennukset on siirretty paikalle lähikylistä, nykyisen Kristiinankaupungin kunnan alueelta. Museoalueen on suunnitellut arkkitehti Erik Kråkström, mutta kaikki rakennukset on pystytetty vapaaehtoisin talkoovoimin.

Franssintalo 1969. Rakennusten siirtäminen Kiiliin aloitettiin 1967. Ensimmäisenä paikalle nousi Franssintalo. Valokuva Trygve Lindqvist

Kiili avattiin kesällä 1969 silloisen presidentin Urho Kekkosen vihkimänä. Vuosien varrella toiminta on sekä kasvanut että monipuolistunut.

Presidentti Urho Kekkonen vihki Kiilin käyttöön 6. heinäkuuta 1969. Valokuva Trygve Lindqvist

Trygve Lindqvist kirjoittaa vihkimistilaisuudesta (2021):

Siipyyn Kiilissä kävi melkoinen kuhina heinäkuun alussa reilut 50 vuotta sitten, kun presidentti URHO KEKKONEN saapui vihkimään Kiilin kotiseutumuseon. Vanhana ”kalastajana” Kekkonen oli erityisen kiinnostunut Jannen tuvasta. Avajaispuheessaan hän painotti sitä, että kotiseutumuseosta tulee ”elävä museo, joka kertoo selkeästi menneiden sukupolvien kovasta elämästä karikkoisten vesien ja kivisten peltojen äärellä”.

Säätiön kaukokatseiset perustajat halusivat Kiilin kotiseutumuseon avulla vaalia suomenruotsalaista kulttuuria edistämällä talonpoikaiskulttuurin tutkimusta ja lisäämällä sen tunnettavuutta. Tavoitteena oli tarjota seudun asukkaille kokoontumis- ja ajanviettopaikka, herättää nuorisossa kotiseuturakkautta, solidaarisuutta ja vastuuta luonnosta, kulttuurista ja lähimmäisistä sekä edistää seudun hengellistä ja aineellista kehitystä.

Jo toiminnan alkuvaiheessa korostettiin voimakkaasti sitä, että Kiilistä luotaisiin elävä museoalue. Tavoitteessa on onnistuttu erinomaisesti. Alueella järjestetään runsaasti erilaista toimintaa. Kaunis, monen hehtaarin kokoinen museoalue sisältää kolmisenkymmentä rakennusta ja toimii nykyään suomenruotsalaisena kulttuurikeskuksena. Täällä järjestetään monenlaisia kursseja, leirikouluja, näyttelyitä ja juhlatilaisuuksia. Kiilin kotiseutumuseo tunnetaan kaikilla suomenruotsalaisilla alueilla ja yhä enenevässä määrin myös suomenkielisillä seuduilla.

Museoalueen rakennukset muodostavat yhdessä sataman ranta-aittojen, venevajojen ja makasiinien kanssa yhtenäisen kulttuurimiljöön, jossa kalarannan ja museoalueen väliin jää hakamaa. Kiiliä ympäröivä alue sisältyy ympäristöministeriön mietinnössä lueteltuihin valtakunnallisiin kulttuurimaisemiin. Alueen kasvisto on ainutlaatuista ja tutkimusten mukaan aluetta tulee hoitaa siten, että kasvisto voi säilyä mahdollisimman koskemattomana.
Kiilin kotiseutumuseo tarjoaa erinomaiset edellytykset seminaarien, leirikoulujen, perhejuhlien, retkien sekä edustustilaisuuksien järjestämiseen. Elävä museoalue ja luonnonkaunis kulttuurimaisema tarjoavat kävijöille ainutlaatuisen elämyksen.